Traumaattisen tapauksen jälkeen on hyvin pian aloitettava kriisityö. Työnteijänä suurin tehtäväni on kuunnella ja luoda turvallisuudentunnetta asiakkaalle. Työntekijän täytyy pysyä ammatillisena ja rauhallisena aina, sillä asiakas saattaa takertua paljonkin sekä pitää auttajaa hyvin suuressa arvossa. Traumatisoitunut asiakas alkaa syyttämään itseään ja todellisuus hämärtyy, jolloin auttajan täytyy tietää tapahtuneet asiat selkeästi sekä tiedostaa mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan sillä asiakas tätä itse ei luultavasti käsitä tässä vaiheessa. Työntekijän tehtävä on selkeyttää tulevaisuudennäkymää asiakkaalle sekä ampua alas turhat pelot ja luulot.
Asiakkaan läheiset ovat myös tärkeä osa kriisin kohtaamisessa. Minun täytyy olla inhimillinen ja myötätuntoinen asiakkaan kohtaamisessa, mutta pitää tietty raja. Täytyy selvittää itselleen että koko kriisityö ei ole minun hartillani ja melkein aina on kokonainen työryhmä takana, erilaisia asiantuntijoita sekä tukiverkostoja. Salassapitovelvollisuus on myös tottakai hyvin ankara sääntö kriisityössä. Media on tärkeää pitää erossa traumaattisen kriisin kokeneesta asiakkaasta, sillä se aiheuttaa vain ylimääräistä stressiä sekä painostusta.
Traumaattisen asian kokenut ei usein osaa itse havaita avuntarvettaan ja saattaa jopa ensin hylätä tarjotun avun. Työntekijöiden täytyy pysyä aktiivisena avun tarjoamisessa, ja osata vakuuttaa asiakas tähän.
Kiitos Erika! Hyvin olit pohtinut asiaa ja perehtynyt asiaan!
VastaaPoista