TYÖTURVALLISUUSLAIN KOHDAT, JOTKA KOSKETTAVAT LÄHIHOITAJIA.
1. LUKU
1§ kuuluu näin:
“Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänäterveys, haittoja.”
Pykälässä 4 mainitaan alat, joita tämä laki koskee. Lähihoitajat mainitaan kohdassa 5 näin:
“hoito- tai muussa siihen verrattavassa laitoksessa hoidettavan tai pidettävän henkilön työhön ja työtoimintaan;”.
Pykälässä 4 mainitaan myös, että kun opiskelija on työharjoittelussa työpaikalla, tämä laki koskee silloin myös häntä.
Tämä laki koskee myös niitä lähihoitajia, jotka tekevät työtä omassa tai toisten kodissa: esimerkiksi perhepäivähoitajat ja kotihoito.
2. LUKU
8§ Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
“Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.”
“Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita:” (nämä periaatteet koskevat lähihoitajan työtä)
“1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään;”
“4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.”
9§ Työsuojelun toimintaohjelma
“Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.“
10§ Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi.
Työnantajalla on velvollisuus selvittää työstä aiheutuvat vaarat, ja poistaa ne. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, pitää ottaa huomioon nämä asiat:
“1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin;
2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet;
3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä;
4) työn kuormitustekijät;
5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara;
6) muut vastaavat seikat.”
11§ Erityistä vaaraa aiheuttava työ.
Jos työntekijä on raskaana, ja työstä voi olla vaaraa äidille tai sikiölle, niin työntekijä kuuluu siirtää eri työtehtäviin raskauden ajaksi.
12§ Työympäristön suunnittelu
Työnantajan on pidettävä huolta, että työtiloja ja työympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon työntekijän terveys.
13§ Työn suunnittelu
“Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää.”
14§ Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
Työntekijän pitää saada riittävä perehdytys työpaikn työolosuhteisiin, työssä käytettäviin välineisiin, niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin.
15§ Henkilösuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen
Työnantajan täytyy huolehtia, että työntekijöillä on riittävästi apuvälineitä saatavilla jos työn luonne niin vaatii.
3. LUKU
17§ Työnantajan ja tekijöiden välinen yhteistoiminta
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.
4. LUKU
18§ Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellytämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen ja terveydelleen haittaa tai vaaraa.
19§ Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen.
Työntekijän on ilmoitettava viipymättä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muista työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puuttellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle myös siinä tapauksessa, jos hän on poistanut tai korjannut vian tai puuttellisuuden.
20§ Henkilösuojainten käyttö ja sopiva työvaatetus
Työntekijän tulee käyttää työnantajan hänelle antamia henkilösuojaimia tarvittaessa.
21§ Työvälineiden ja vaarallisten aineiden käyttö
Työntekijän tulee ohjeiden, ammattitaitonsa mukaisesti oikein työvälineitä, koneita ja turvallisuus- ja suojalaitteita. Vaarallisia aineita käyttäessä pitää noudattaa turvallisuusohjeita.
22§ Turvallisuus- ja suojalaitteen käyttö
Työvälineeseen, laitteeseen tai koneeseen asennettua turvallisuusohjetta tai suojalaitetta ei saa ilman erityistä lupaa. Jos työntekijä joutuu poistamaan tilapäisesti turvallisuus-tai suojalaitteen käytöstä, hänen on palautettava se käyttöön niin pian kuin mahdollista.
23§ Työntekijän työstä pidättäytyminen
Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tekemästä työtä, joka aiheuttaa vaaraa hänen terveydelleen. Työntekijä saa kieltäytyä työstä niin kauan kunnes työnantaja poistaa vaaratekijät. Pidättäytymisestä ei saa kuitenkaan olla vaaraa muulle työnteolle.
5. LUKU
Työtä ja työolosuhteita koskevat tarkemmat säännökset
§ 24 Kerrotaan:
“Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet
Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että:
1) työntekijällä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa;
2) työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein;
3) terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein; ja
4) toistorasituksen työntekijälle aiheuttama haitta vältetään tai, jollei se ole mahdollista, se on mahdollisimman vähäinen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työpaikan työolosuhteiden, työssä käytettävien koneiden, muiden työvälineiden, apuvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuusvaatimuksista sekä käsin tehtävien nostojen turvallisesta suorittamisesta.”
Seuraavassa pykälässä (§25) kerrotaan työnantajan olevan vastuussa työn vaarojen minimoimistapojen selvittämisestä, heti kuullessaan työntekijän kuormittuvan terveyttä vaarantavalla tavalla.
§ 26 mainitaan työturvallisuuslain koskevan myös näyttöpäätetöitä.
§ 27: Tässä pykälässä määrätään mahdollisesti väkivaltaisista työpaikoista. Tällä lailla pyritään laskemaan vaaratilanteet minimiin. Työpaikalla jossa on riski väkivallasta johtuviin vaaratilanteisiin, on oltava asianmukaiset turvajärjestelyt ja -laitteet. Mahdollisuus hälyttää apua on myös välttämätön.
Työnantajan on laadittava tarpeeksi tarkat ohjeistukset ja suunnitelmat jotka helpottavat myös ennakointia mahdollisiin vaaratilanteisiin.
Seuraavassa pykälässä puhutaan häirinnästä työpaikalla. Kun työnantaja saa tietoonsa työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tuottavaa häirintää, on työnantajan ryhdyttävä toimiin ongelman poistamiseksi.
§ 29
“Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. “
§30 koskee yötöitä. Työntekijällä on oikeus saada vaihdettua päivätyöhön jos se on hänen terveydelleen vaaraksi.
§31: “Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.”
§32 Koskee työpaikan rakenteita ja materiaaleja, joiden pitää olla turvallisia työntekijöiden työskentelylle ja terveydelle. Niiden pitää olla helppohoitoisia ja helposti puhdistettavissa.
Työtilat, käytävät ja muut on pidettävä hyvässä kunnossa ja turvallisina kulkea. Työpaikalla on oltava tietty määrä hätäuloskäyntejä sekä pelastusteitä jotka pitää pitää kulkuvapaana aina.
Seuraavassa pykälässä puhutaan työpaikan hengitysilmasta ja työtilojen tilavuudesta. Työpaikan on oltava myös asianmukaisesti valaistu.
§ 36: Työpaikalla on pidettävä huoli siisteydestä ja järjestyksestä, vaaratilanteiden minimoimiseksi.
§38: “Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Erityisesti on huolehdittava myrkytyksen, hapen puutteen tai muun vastaavan vakavan vaaran ehkäisemiseksi tarpeellisista suojelutoimenpiteistä.”
§39 kertoo fysikaalisista tekijöistä työssä. Lähihoitajan työhön liittyen suurin ongelma on varmasti melutaso suurien lapsiryhmien kanssa työskennellessä. Työnantajan on huolehdittava ettei siitä ole haittaa työntekijän terveydelle.
§40: Biologiset haitat on minimoitava. Esimerkiksi MRSA-potilasta hoidettaessa hoitaja suojaa itsensä asianmukaisin suojavälinein.
§42: Laitteet, joilla nostetaan ihmisiä, täytyy olla kunnossa ja niiden käyttö täytyy opettaa työntekjöille.
§45: Työpaikalla on oltava ympäristöön soveltuvat pelastusvälineet, ja niiden käyttöohjeet ja pelastussuunnitelmat on laitettava näkyville, että halukkaat voivat niihin tutustua.
§46: Työnantajan on huolehdittava, että ensiaputarpeet, tilat ja koulutus ovat ajan tasalla.
§47: Työnantajan on nimettävä työntekijä(t), joka vastaa turvallisuusasioista. Myös turvavarusteet jne on huolehdittava.
§48: Työpaikalla on oltava työntekijöille tilat: taukohuone, pesutilat, pukeutumistilat, ruokailutilat ja wc:t. Raskaana oleville työntekijöille täytyy olla paikka, jossa levätä. Juomavettä täytyy olla saatavilla riittävästi.
6. LUKU
Tämä laki koskee myös lähihoitajia, jotka toimivat samalla työpaikalla. Laki velvoittaa heitä huolehtimaan sekä yksin että yhteisellä toiminnalla etteivät aiheuta toisilleen riskitilanteita.
Jos työpaikalla toimii myös ulkopuolisia työntekijöitä, heille on annettava samat tiedot kuin vakiohenkilöstölle. Ulkopuolisten (tai heidän työnantajansa) täytyy samalla tavoin informoida, jos heidän työnsä tuo uusia riskejä työpaikalle.
Ulkopuolisille on kerrottava myös palotorjuntaan, evakuointiin ja ensiapuun liittyvät tiedot. Tästä hyvä esimerkki on opiskelija, joka aloittaessaan työharjoittelun saa luettavakseen kaikki turvallisuuskansiot.
Laki velvoittaa työnantajaa turvaamaan myös liikenteessä toimivat lähihoitajat: esimerkiksi kotihoidon työntekijä joutuu ajamaan useaan kohteeseen vuoron aikana. Tällöin liikkumisvälineen eli yleensä henkilöauton pitää olla turvallinen käyttää.
Kaikki työntekijät ovat velvoitettuja tiedottamaan heti esimiehelleen, jos huomaavat työapaikalla turvallisuusriskin.
Jos työpaikalla toimii henkilö, jota tämä laki ei koske, hänen on silti noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita (tällaisia ovat esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijät).
7. LUKU
Luvussa 7 käydään läpi lähinnä ulkopuolisten toimijoiden vaatimuksia. Esim. koneiden asennus, huolto ja takuut.
8. LUKU
Luku 8 sisältää lähinnä lakeja rakennustyömaalla työskenteleville ihmisille.
9. LUKU
Tämä työturvallisuuslaki on pidettävä työpaikoilla nähtävillä ja ulottuvilla, jotta jokainen voi tarvittaessa tutustua siihen lähemmin. Työnantajan pitää tiedottaa työntekijöilleen tämän lain sisältö, kun työntekijä aloittaa työn.
Tehneet: Erika, Erja, Jenna, Jenny
